Lajin parissa viime vuosina aktiivisesti kilpaillut toistoleuanvetokilpailija Ristomatti Paulin teki Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan biomekaniikan alan pro-gradunsa liittyen puristusvoiman ja kitkan yhteyteen leuanvetosuorituksessa. Ristomatin kirjoittama lyhyt tiivistelmä gradu johtopäätöksistä on luettavissa tästä artikkelista. Pro gradu –tutkielma löytyy kokonaisuudessaan seuraavan linkin takaa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202608316839
Puristusvoiman ja kitkan yhteys leuanvetoon
Puristusvoimalla ja kitkalla voi olla suuri vaikutus leuanvetosuoritukseen. Syksyllä 2026 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa julkaistussani pro gradu tutkielmassa selvitettiin minkälainen vaikutus puristusvoimalla ja kitkalla on maksimaaliseen toistoleuanvetosuoritukseen, sekä pyrittiin arvioimaan leuanvedon aikaista puristusvoimaa kyynärvarresta mitatusta lihasaktiivisuudesta. Tutkielmaan osallistui 10 aktiivisesti liikkuvaa 18–45-vuotiaita miehiä ja naisia, jotka pystyivät tekemään vähintään 10 leukaa polvikulmaa muuttamatta. Tutkittavien keski-ikä oli 30.1±6.2 vuotta, pituus 177.3±8.0 cm ja paino 75.19±8.91 kg. Tutkittavat pystyivät tekemään keskimäärin 15.8 leukaa.
Puristusvoiman osalta tutkielmassa havaittiin, että maksimaalisella toistoleuanvetosuorituksella ja oikean käden kehonpainoon suhteutetulla maksimaalisella puristusvoimalla oli yhteys (r=0.65, p<0.05). Puristusvoiman ja leuanvetosuoritusten yhteys on havaittavissa kuvassa 1. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että mitä suurempi osuus maksimaalisesta puristusvoimasta vaaditaan, sitä nopeammin ote väsyy (West ym. 1995). Myös Rahnama ym. (2025) tutkimuksessa havaittiin, että tutkittavat, jotka tekivät kyynärvarteen kohdistettuja harjoituksia leuanvetoharjoittelun lisäksi, paransivat maksimaalista toistoleuanvetosuoritusta
enemmän, kuin vertailuryhmä, missä leuanvetoharjoittelun lisäksi tehtiin vain keskivartaloharjoittelua.
Tutkielmassa pyrittiin myös selvittämään, onko käden kitkaominaisuuksilla ja maksimaalisella toistoleuanvetosuorituksella yhteys. Käden kitkaominaisuuksien mittaamiseksi tutkittavat suorittivat liukukitkatestin voimalevyllä. Missä siis liu’utetaan kättä voimalevyä pitkin, jonka perusteella käden ja voimalevyn välinen kitkakerroin pystytään laskemaan pysty- ja vaakavoimien perusteella. Näiden kitkakertoimien ja leuanvetosuoritusten välillä ei havaittu yhteyttä. Tutkielmassa testattiin myös minkälainen vaikutus vetoremmejä ja magnesiumia käyttämällä on maksimaaliseen toistoleuanvetosuoritukseen. Kun tuloksia verrataan ilman mitään apuvälineitä tehtyyn maksimaaliseen leuanvetosuoritukseen. Vetoremmejä käyttämällä tulosta saatiin parannettua keskimäärin 2±13 %, magnesiumia käyttämällä 7±11 % ja vetoremmejä, sekä magnesiumia käyttämällä 12±12 %. Menetelmien väliset erot ovat havaittavissa kuvassa 2. Myös aikaisemmassa Bacon ym. (2018) tutkimuksessa on havaittu magnesiumin käytön parantavan toistoleuanvetosuoritusta.
Lähdeluettelo
Sepehri Rahnama, H., Ganji, S., Vadasz, K., & Prokai, J. (2025). Comparative Effects of
Core Versus Forearm Training on Pull-Up Repetition Performance in Physically Inactive
Males. Sports, 13(12), 433. https://doi.org/10.3390/sports13120433
West, W., Hicks, A., Clements, L. et al. The relationship between voluntary
electromyogram, endurance time and intensity of effort in isometric handgrip exercise.
Europ. J. Appl. Physiol. 71, 301–305 (1995). https://doi.org/10.1007/BF00240408
Bacon, Nicholas T.; Ryan, Greg A.; Wingo, Jonathan E.; Richardson, Mark T.; Pangallo,
Tracey; and Bishop, Phillip A. (2018) ”Effect of Magnesium Carbonate Use on Repeated
OpenHanded and Pinch Grip Weight-Assisted Pull-Ups,” International Journal of
Exercise Science: Vol. 11 : Iss. 4, Pages 479 – 492. https://doi.org/10.70252/VQZQ3716