Historian ensimmäiset lisäpainoleuanvedon MM-mitalit ratkottiin Espoossa – seinäjokelainen Marianne Katila teki kaikkien aikojen kovimman suomalaistuloksen naisten sarjassa

Julkaistu: 15.06.2019

Lisäpainoleuanvedon historian ensimmäiset MM-mitalit ratkottiin Espoon CrossFit 8000 –salilla lauantaina. Kisassa tehtiin lukuisia uusia Suomen ennätyksiä ja maailmanennätyksiä.

Suomen Leuanveto ry:n puheenjohtaja Sakari Mäntyselkä on tyytyväinen kisatapahtumaan.

– Tunnelma on ollut mielestäni erinomainen. Kisa kulki aikataulussaan ja sujuvasti sekä kokonaisuudessaan erittäin hienosti. Hienoja tuloksia on saatu tänään aikaan, Mäntyselkä sanoo.

– Mielestäni täällä on ollut jopa arvovaltaisempi tunnelma kuin meidän kansallisissa kisoissa, jotka nekin ovat myös arvovaltaisia, mutta kyllä se tuo oman hohtonsa, kun täällä on kunkin osallistujamaan kansallisliput ja kansallislaulut soivat. Ne luovat aivan omanlaisen tunnelmansa tähän touhuun, Mäntyselkä sanoo.

Kisojen yksi sykähdyttävimmistä hetkistä koettiin, kun seinäjokelainen Marianne Katila teki kaikkien aikojen kovimman suomalaistuloksen naisten lisäpainoleuanvedossa.

32-vuotias Katila veti 70-kiloisten (60,1-70,0 kg) naisten sarjan uudeksi Suomen ennätykseksi ja maailmanennätykseksi huikeat 51,5 kiloa. Hän on siten vasta historian toinen suomalaisnainen, joka rikkoi maagisen 50 kilon rajan.

Lisäpainoleuanvedossa sarjansa voittajaksi selviää se, joka vetää mahdollisimman suurella lisäpainomäärällä yhden hyväksytyn leuan. Vetoyrityksiä on kolme. Sarjansa voittaja saa halutessaan vielä neljännen yrityksen, mikäli haluaa yrittää uutta Suomen ennätystä tai maailmanennätystä.

– Hyvältä tuntuu. Toisen vedon jälkeen oli jo pienen pieni toive, että ennätyspaino nousee ja sitten se nousikin. Kisoissa oli hyvä tunnelma, ja meininki kisaajien välillä, Katila toteaa.

Hän on ennen kaikkea iloinen siitä, että ylitti itsensä.

– Tunnen voittaneeni itseni, ei sillä ole merkitystä, onko kaikista paras, Katila hymähtää.

Suomen leuanveto ry:n ja leuanvedon maailmanjärjestön World Pull-Up Organizationin alaisten kisasääntöjen kaikkien aikojen kovimmasta naissuorituksesta vastasi kuitenkin Puolan Katarzyna Najman, joka veti 52 kiloa. Hän kilpaili Katilaa yhtä painoluokkaa alempana, eli 60-kiloisten (50,1-60,0 kg) naisten sarjassa.

Etukäteen ajatellen kisojen yksi suurimmista mielenkiinnosta kohdistui Turusta tulevaan Tapio Hokkaseen, joka veti miesten kaikkien aikojen kovimman tuloksen 105 kiloa SM-kisassa viime kuussa. Tällä kertaa Hokkanen ei pystynyt kuitenkaan parhaimpaansa, ja hän joutui tyytymään 101 kilon tulokseen, jolla irtosi kuitenkin 100-kiloisten (90,1-100,0 kg) sarjan miesten maailmanmestaruus.

– Tänään oli yllättävän raskasta. Olisin hieman enemmän odottanut, mutta se on tosi vaikeata, kun on näin lyhyt aika valmistautua SM-kisan jälkeen. Ollaan nyt tähän kuitenkin tyytyväisiä, 30-vuotias Hokkanen sanoo.

Hän on erityisen ilahtunut kisatapahtuman tunnelmasta. Yleisössä oli useita kymmeniä katsojia.

– Tosi hienosti järjestetty kisat jälleen kerran ja yleisö oli tosi hyvin mukana. Siinä mielessä oli tosi hauska vetää, Hokkanen selvittää.

Myös maailmanmestaruuden kunniaksi kajahtanut Maamme-laulu tuntui hyvälle.

– Normaalisti olen vain telkkarista nähnyt ja kuullut, niin olihan se nyt hieno tunne, ei siinä mitään, Hokkanen kertoo.

Yksi kisojen suurista onnistujista oli myös Kurikasta tuleva Harri Kangas, joka veti 70-kiloisten (60,1-70,0 kg) miesten uudeksi Suomen ennätykseksi ja maailmanennätykseksi 96 kiloa. Mario Juronen piti ennätystä aiemmin hallussaan samalla tuloksella, mutta hän oli vetohetkellä Kangasta kevyempi, minkä takia ennätys siirtyy Kankaan nimiin.

– Yritin sitä jo kolmannella kierroksella, mutta se epäonnistui teknisesti, mutta sitten toi neljäs, eli ylimääräinen yritys, niin siinä ajoitus osui just kohdalleen. Niin tällä kertaa se meni sitten ylös, Kangas toteaa.

Kangas on siitä tunnettu, että hänen vetonsa on erityisesti loppuvaiheessa erityisen räjähtävä.

– Se on ehkä se vahvin osa-alue. Kun pääsen suhteellisen lähelle tankoa, niin sitten saan sen lopun repäistyä vielä, sanoo Kangas, joka on myös World Pull-Up Organizationin puheenjohtaja.

Toistoleuanvedon maailmanmestaruuksista kilpaillaan huomenna sunnuntaina niin ikään Espoon CrossFit 8000 –salilla. Toistoleuanvedon voittaja on se, joka tekee yhtäjaksoisesti eniten hyväksyttyjä suorituksia. Vetoyrityksiä on yksi.

Mäntyselkä on toiveikas, että leuanvedon maailmanmestaruuksista kilpailtaisiin myös tulevaisuudessa. Suomen Leuanveto ry päättänee asiasta yhdessä World Pull-Up Organizationin kanssa lähitulevaisuudessa.

– Kyllä minä uskon, että MM-kisoja tullaan jatkossa näkemään. Viimeistään kahden vuoden päästä, voi olla jo ensi vuonna. Ratkaisemme asian todennäköisesti kesän aikana, Mäntyselkä selvittää.

Hänen mukaansa MM-kisat vievät leuanvetoa lajina huomattavasti eteenpäin.

– Uskon, että ulkomailla ruvetaan järjestämään lisää leuanvetokilpailuja, Mäntyselkä kertoo.

Suomen edustajat lisäpainoleuanvetoon ja toistoleuanvetoon on valittu näyttökilpailujen perusteella. Suomea edustaa kussakin sarjassa enintään kolme vetäjää. Ulkomaalaisten kilpailijoiden määrää ei ole kisoissa rajattu. Lajin historian ensimmäisiin MM-kilpailuihin on ilmoittautunut urheilijoita Suomen lisäksi yhdeksästä eri maasta.

Kisojen tulokset näet täältä.

Marianne Katilan ennätysvedon näet täältä.

Kisojen ilmoittautujat ja aikataulun näet täältä: